|
|
Appenzellinpaimenkoira
Alkuperämaa: Sveitsi
Hyväksytty:
FCI 12.5.1993
SKL-FKK 13.10.1994)
FCI:n standardi No. 46, ryhmä 2
Pinseri- ja snautserityyppiset, molossityyppiset sekä sveitsinpaimenkoirat (alaryhmä 3)
KÄYTTÖTARKOITUS:
Karjanajo-, paimen-, vahti-, koti- ja pihakoira. Nykyään myös monipuolinen työ- ja seurakoira.
LYHYT HISTORIAOSUUS:
Vuonna 1853 mainittiin ensimmäisen kerran "Tierleben der Alpenwelt"-nimisessä julkaisussa appenzellinpaimenkoira "kirkkaasti haukkuvana, lyhytkarvaisena, keskikokoisena, useampivärisenä karjakoirana", jota pidetään paikoin "tasalaatuisena ja pystykorvamaisena tyyppinä, joka toisaalta pitää silmällä karjaa ja toisaalta ajaa sitä kokoon". Vuonna 1898 merkittiin appenzellinpaimenkoira omaksi rodukseen. Ensimmäinen rotumääritelmä tehtiin suuren vaikuttajan metsänhoitaja Max Siberin myötävaikutuksella. Rotua esiteltiin ensimmäisen kerran kansainvälisessä näyttelyssä Winterthurtissa, jossa oli 8 koiraa. Kiitos professori Dr. Albert Heimin, joka kiinnostui suuresti sveitsiläisistä paimenkoirista ja otti huolekseen myös appenzellit, perustettiin 1906 "Appenzeller Sennenhund Club", jonka tehtäväksi tuli säilyttää ja edistää rodun luonnollisena pysymistä. Pentujen pakollisen sukutauluun kirjaamisen myötä tähdättiin puhdasrotuisten koirien kasvatukseen. Jalostuksen alkuperäisenä alueena oli Appenzellerland; tänään rotu on levinnyt koko Sveitsin alueelle ja rajojen yli useisiin eri maihin. "Appenzeller Sennenhund" on nykyisin selvästi oma rotunsa, joka selvästi eroaa muista sveitsiläisistä paimenkoirista. Vaikka appenzellinpaimenkoira on nykyisin löytänyt paljon ystäviä, on jalostuskanta vielä varsin pieni. Vain tarkkaavaisella ja vastuuntuntoisella jalostuksella taataan luonnollisen olemassa olevan perintöaineksen vakiinnuttaminen.
YLEISVAIKUTELMA:
Kolmivärinen, keskikokoinen, lähes neliömäinen. Lihaksikas ja joka suhteessa sopusuhtainen koira, jolla kekseliäs ilme.
TÄRKEÄT MITTASUHTEET:
Säkäkorkeuden suhde pituuteen = 9:10, mielummin tanakka kuin pitkä.
Kuonon ja kallo- osan suhde = 4:5
KÄYTTÄYTYMINEN/LUONNE:
Eloisa, tempperamenttinen, itsevarma ja peloton. Hieman epäluuloinen vieraita kohtaan; lahjomaton vartia; iloinen ja oppivainen.
PÄÄ:
Koko sopusoinnussa runkoon nähden. Hieman kiilamainen.
KALLO-OSA:
Melko tasainen, leveimmillään korvien välistä, kuono-osaan päin tasaisesti kapeneva. Niskakyhmy erittäin vähän erottuva. Melko vähäinen otsauurre. Otsapenger erottuu hieman, posket eivät juuri lainkaan.
KUONO:
Keskivoimakas, tasaisesti kapeneva, voimakas alaleuka. Kuononselkä suora.
KIRSU:
Mustilla koirilla musta, havannanruskeilla ruskea (mahdollisimman tumma).
HUULET:
Kuivat ja tiiviit. Pigmentti mustilla koirilla musta, havannanruskeilla ruskea (mahdollisimman tumma).
PURENTA:
Voimakas, täydellinen ja säännöllinen leikkaava purenta. Tasapurenta sallitaan. Puuttuva P1 (1. välihammas)ja puuttuva M3 (3. poskihammas) sallitaan.
SILMÄT:
Melko pienet, mantelinmuotoiset, eivät ulkonevat, hieman viistot. Eloisa ilme. Väri: Mustilla koirilla tummanruskeat tai ruskeat, havannanruskeilla vaaleamman ruskeat, kuitenkin mahdollisimman tummat. Silmäluomet hyvin tiiviit. Mustilla koirilla musta pigmentti, havannanruskeilla ruskea (mahdollisimman tumma) pigmentti.
KORVAT:
Melko korkealle ja etäälle toisistaan, riippuvat. Lepoasennossa litteät ja poskenmyötäiset; kolmiomaiset, kärjestään hieman pyöristyneet. Koiran ollessa tarkkaavainen korvat nousevat tyvestä ja kääntyvät eteenpain siten, että edestä ja ylhäältä katsottuna pää korvineen näyttää kolmiomaiselta.
KAULA:
Keskipitkä, voimakas, kuiva.
RUNKO:
Voimakas, tiivis.
SELKÄ:
Kohtuullisen pitkä, kiinteä ja suora.
LANTIO:
Lyhyt, suoraan selkälinjan jatkeena.
RINTAKEHÄ:
Leveä, syvä, kyynärpäiden tasolle ulottuva, selvä eturinta.Rintalasta riittävän leveä ja pitkä. Riintakehän poikkileikkaus pyöreänsoikea.
LANNE:
Lyhyt ja lihaksikas.
VATSALINJA:
Vain hieman nouseva.
HÄNTÄ:
Korkealle kiinnittynyt, voimakas, keskipitkä, tiheäkarvainen, alapuolelta pitempikarvainen. Koiran liikkuessa häntä tiiviisti lantion päälle tai sivulle kiertyneenä.
RAAJAT:
Voimakasluustoiset
ETURAAJAT
YLEISTÄ:
Lihaksikkaat. Edestä katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, eivät liian ahtaat.
LAVAT:
Lapaluut pitkät ja viistot.
OLKAVARRET:
Samanpituiset tai vain hiukan lyhyemmät kuin lapaluut. Kulma lapaluuhun ei liian tylppä. Kyynärpäät hyvin rungonmyötäiset.
KYYNÄRVARRET:
Suorat ja kuivat.
VÄLIKÄMMENET:
Edestä katsottuna kyynärvarren suora jatke, sivulta katsottuna hieman kulmautuneet.
KÄPÄLÄT:
Lyhyet, varpaat kaareutuneet ja tiiviit.
TAKARAAJAT
YLEISTÄ:
Lihaksikkaat. Takaa katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, eivät liian ahtaat.
REIDET:
Kohtalaisen pitkät. Muodostavat säären kanssa avoimen kulman, tasapainoisessa suhteessa etuosan kulmauksiin.
SÄÄRET:
Samanpituiset tai vain hiukan lyhyemmät kuin reisi. Kulma reisiluuhun nähden ei liian tylppä. Sääret kuivat ja hyvin lihaksikkaat.
KINTEREET:
Suhteellisen korkeat.
VÄLIJALAT:
Pystysuorat ja yhdensuuntaiset, eivät sisään- eivätkä ulospäin kääntyneet. Kannukset tulee poistaa.
KÄPÄLÄT:
Lyhyet, varpaat kaareutuneet ja tiiviit.
LIIKKEET:
Voimakas työntö, pitkä etuaskel. Ravissa raajojen liikkeet suorat sekä edestä että takaa katsottuna.
KARVAPEITE:
Kaksinkertainen, kiinteä ja pinnanmyötäinen.
KARVA:
Peitinkarva tiheä ja kiiltävä. Pohjavilla tiheä, väriltään musta, ruskea tai harmaa; pohjavillan näkyminen ei toivottavaa. Hieman aaltoileva karva sään päällä ja selässä on sallittu, mutta ei toivottavaa.
VÄRI:
Perusväri musta tai havannanruskea, symmetrisin ruosteenruskein ja valkoisin merkein. Ruosteenruskeat merkit poskissa, rinnassa (vasemmalla ja oikealla puolella lapaluun ja olkavarren yhtymäkohdassa) sekä raajoissa aina mustan tai havannanruskean ja valkoisen välissä.
Valkoiset merkit: Selvä valkoinen otsapiirto, joka alkaa päälaelta jatkuen yhtäjaksoisesti kuononselän yli ulottuen kokonaan tai osittainkuonon ympäri. Valkoista alkaen leuasta kurkun yli yhtäjaksoisesti rintaan asti. Valkoista kaikissa neljässä käpälässä. Valkoista hännänpäässä. Valkoinen niskatplä tai puolikaulus sallittu. Valkoista kaikissa käpälissä. Pieni, korkeintaan puolen kämmenen kokoinen, valkoinen niskaläikkä on sallittu, mutta ei toivottu. Yhtäjaksoinen ohut valkoinen kaulus tosin sallittu, mutta ei toivottu.
KOKO:
säkäkorkeus uroksilla 52-56 cm, sallittu vaihtelu 50-58 cm, nartuilla 50-54 cm, sallittu vaihtelu 48-56 cm.
VIRHEET:
Kaikki poikkeamat edellämainituista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.
|
|
